perjantai 28. syyskuuta 2018

Omia ajatuksiani abortista

Tänään lenkillä ollessani, maalaismaisemissa Koski tl:ssä, mietin kaunista luontoa ihaillessani, miten elämä on Jumalan lahjaa meille jokaiselle. Muistaisimme vain olla kiitollisia jokaisesta päivästä ja hetkestä. Meillä jokaisella on aina välillä huonojakin päiviä, surua, pettymyksiä, epäonnistumista. Mutta pystyisimmekö ehkä ajattelemaan, että jollain lailla nekin on tarkoitettu.

Näistä mietteistä ajatukseni johdattuivat yhteen tärkeään asiaan, lasten saamiseen. Minusta tuntuu pahalta kuulla sanottavan, että lapsia tehdään. Kyllä lapsia saadaan. Ne ovat lahjaa. Se kehitys hedelmöittymisestä oikeaksi pieneksi ihmiseksi on niin ihmeellinen asia.
Naisena ja äitinä haluaisin suojella tätä ihmeellistä asiaa ja jokaista luotua. Abortti kuulostaa mielestäni julmalta. Vedotaan naisten oikeuksiin tässäkin asiassa. Kuitenkin sosiaalisin perustein abortit yleisimmin tehdään. Mielestäni se on välinpitämättömyyttä omasta kehosta.

Muutamia vuosia sitten, lasteni kanssa perhekerhossa ollessani, kerhotäti kertoi keräävänsä nimiä aloitteeseen, missä lääkärillä/sairaanhoitajalla olisi  mahdollisuus kieltäityä tekemästä aborttia. Sain ehkä yllättyneitäkin katseita, koska totesin heti puoltavani tätä ja allekirjoitin sen ainoana äitinä siellä. Minusta kenenkään ei tarvitse vasten tahtoaan lopettaa yhtään elämän alkua tai olla sen takia ryhtymättä kutsumus-/toiveammattiinsa, että siinä työssä joutuisi näin tekemään.
Suojelkaamme siis jokaista luotua täällä.

Tähän loppuun laitan yhden tärkeän raamatun kohdan, joka on muuten lukenut kortissa jonka Essayahin Sarilta sain Stutgartissa 1993 ollessamme Yleisurheilun MM-kisa matkalla.
Sananlasku 4;23: "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee."

1 kommentti: