Leipäjonot

Tätä hallituksen leikkauslistaa lukiessa, en voi kovin tyytyväiseksi tulla. Ymmärrän, että kun valtio velkaantuu, jostain on leikattava. Mutta, kun se tahtoo kohdistua niille, jotka jo muutenkin joutuvat jokapäiväisessä elämässään miettimään säästämisen kohteita.
Mistä otetaan ja mihin annetaan, on aina arvovalinta. Jos tätä nyt miettii yhdessä hallituksen tekojen kanssa, niin voi todeta että pienituloisilta perusturvan varassa olevilta otetaan ja annetaan jonnekin muualle.
Me kaikki varmasti toivoisimme ettei leipäjonoja olisi, mutta tällä politiikalla ne eivät poistu vielä pitkään aikaan. Meillä on Suomessa 900 000 pienituloisia ja heidän määränsä kasvaa noin 20 000 -30 000 joka vuosi.
Tänään lakkopäivänä moni koulu ja päiväkoti jää ilman ruokatarjoilua. Tästä on nostettu kohtuuton haloo, lapset kärsii. Missä ovat nämä auttajat silloin, kun leikataan juuri lapsiperheitä ja vähäosaisilta?
Tähän loppuun laitan vielä lapsiperheellisenä ajatuksen lukijoille mietittäväksi lapsilisästä... Se on todella monelle pienituloiselle tärkeä kuukausitulo, mutta entä suurituloiset, tarvitsisivatko he sitä? Ehkä vielä sen mennessä osakerahastojen täydennykseen?