Kuntosalilta tulleena, yhdessä koko perhe, haluan kirjoittaa hiukan ajatuksiani päivähoito asiaan, ennen lasten iltarukous hetkeä.
Tämä ei todellakaan ole ollenkaan yksiselitteinen asia.
Itselläni on ollut mahdollisuus hoitaa lapseni kotona ja olen onnellinen siitä. Se oli oma haluni ja oma ratkaisuni. Mutta ei se tuntunut eikä tunnu yleisesti kovin arvostelulta "työltä". Ei yhteiskunnan näkökulmasta eikä hirveän monen ihmisenkään. Selän takana puhujia riitti, "miten hän selviää rahallisesti" , "miten jaksaa olla "vaan" kotona"... (enkä todellakaan ollut "vaan kotona", lasten kanssa voi puuhailla vaikka mitä 😊)
Itse arvosta todella paljon äitejä ja/tai isejä, jotka haluavat olla kotona pienten lastensa kanssa. Vanhempain vapaan jälkeen kodinhoidontuki on erittäin pieni korvaus ja ymmärrän, että taloudellisesti monella on tiukkaa ja jopa mahdotonta jäädä lasten kanssa kotiin. Eikö tähän voisi saada jotain lisätukea, sitä aijon kannattaa/ehdottaa. Maksaahan päivähoitopaikka yhteiskunnalle/kunnalle ison summan rahaa. Saatikka sitten, kun todella vanhempi/vanhemmat uupuvat, sairastuvat, masentuvat ja tarvitaan sijaiskoteja.
Ymmärrän myös niitä äitejä ja vanhempia, yksinhuoltajia, jotka vaan uupuvat liikaa. Katsoisin, että tässä asiassa pitäisi olla valinnan vapautta perheillä ja myös ennakoivaa työtä esimerkiksi neuvoloissa.
Tämä oli vain pieni riipaisu aiheesta. Mutta päällimmäisenä tarkoitukseni sanoa, että lapset kyllä ehtivät varhaiskasvatukseen ja virikkeelliseen maailmaan. Luottakaa te vanhemmat itseenne, jotka haluatte ja pystytte pitämään lapsenne vauva-ja taapero- iässä kotona. Se on raskastakin työtä, mutta myös palkitsevaa 😊 Toivomme saavamme tähän esittää myös sitä rahallista palkitsevuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti